North

Näinä päivinä Suomi jää lomalle. Tämä kansallinen instituutio nimeltä neljän viikon kesälomat aiheuttaa ulkomaan kollegoissa ihmetystä – ja joissakin liikekumppaneissa jopa närkästystä – mutta me suomalaisyritykset ja -työläiset emme turhia murehdi. Tiedämme, että turvallisen pitkän tuntuinen paussi tarjoaa armeliaan unohduksen kiireestä ja stressistä. Olemme kokeneet kuinka vapaus avaa luovuuden ja lepo ruokkii inspiraatiota. Kesälomilla tehdään suuria suunnitelmia, jotka sitten syksyllä pannaan käytäntöön suomalaisella tarmolla ja tarkkuudella.

Aikaa ajatella

Jos kesällä mieli ajautuu työasioita miettimään, niin silloin tuttuihin kaavoihin avautuu usein uusi näkökulma. Yksi aihe, johon me markkinointi-ihmiset voisimme tänä kesänä riippukeinuissamme pureutua, on asiakkuudet. Ovatko asiakkaamme onnellisia? Mitähän ne meistä puhuvat? Tarjoammeko heille aitoa lisäarvoa vai vaihtaisivatko he kumppania heti tilaisuuden tullen? Eivät kai asiakkaamme vain ole panttivankeja?

Petteri Kilpinen:

“Osa asiakkaista on kuin panttivankeja. Joku on päättänyt (äiti tai emoyhtö) heidän puolestaan minkä yrityksen palveluja käytetään. Ollaan asiakkaana vaikka ei yhtään huvittaisi. Asiakastietokantajärjestelmä kertoo näiden olevan ”passiivinen potentiaali”, joille tehdään suorapostituksia kerran kvartaalissa.

Panttivangit ovat vaarallinen asiakasryhmä: nykyisessä suositteluun perustuvassa markkinoinnin maailmassa pahinta mitä voi tapahtua on olemassa olevien asiakkaiden kaunainen ja kyyninen kommentointi. Jos kerran yrityksen pitkäaikaiset asiakkaat sanovat näin, niin sen on pakko olla totta.” Koko vetoomus panttivankien vapauttamiseksi löytyy Petterin Brand Camp -blogista.

Kun minä palaan lomilta, lupaan yrittää palvella asiakkaitani entistä paremmin.

Olipa taas ilo lukea Tuomas Kahrin (Hartwallin markkinointi- ja viestintäjohtaja) kirjoitus “Markkinointijohtajan paikka on johtoryhmässä” Taloussanomien Brändijohtaminen blogista. Erilaisiakin ajatuksia on kiva lukea – ja yrittää ymmärtää kirjoittajan näkökulmaa – mutta kyllähän se aivan erityisesti lämittää, kun löytää samanmielisiä. Sellainen ihminen vain on.

Markkinointimielisyys kaipaa puolestapuhujia. Ei siksi, että se olisi ajatus- ja johtamismallina jotenkin hätää kärsimässä tai uhan alla, vaan väistämättömän muutoksen nopeuttamiseksi. Onneksi uusi johtajasukupolvi on ottanut aiheen omakseen.

Me Northissa annamme Kahrin blogille seuraavat plussat ja miinukset:

+ vahva johdon näkökulma

+ strateginen ote

+ aina ajankohtainen

+ selkeää puhetta ja sujuvaa tekstiä

+ rohkeita mielipiteitä, ei pelkkää ympäripyöreää konsensus-höttöä

+ ajatuksia ja aiheita myös oman yrityksen perus myyntiräpin ulkopuolelta

- ilmestyy liian harvoin

Summa summarum oikein suositeltavaa luettavaa jokaiselle liiketoiminnasta kiinnostuneelle. Näitä lisää!

Hyvää markkinointiviestintää

Sosiaalisessa mediassa hyvän markkinointiviestin kriteerit ovat samat kuin hyvän mainoksen kriteerit yleensä. Siksi hyvän markkinointiviestin rakentamiseen sosiaalisessa mediassa tarvitaan samat ainekset kuin hyvän mainoksen rakentamiseen yleensä: Tarvitaan viiltävän terävä ymmärrys kohderyhmästä, jotta viesti on relevantti ja se sisältää juuri oikeat kannustimet viestin jakamiseen kavereille omalla nimellä. Tarvitaan luovuutta ja herkkyyttä löytää uusi näkökulma, jolla viesti erottuu viestitulvasta – ja rohkeutta valita se. Ja tarvitaan raakaa markkinointiviestinnän ammattitaitoa, jotta viesti jää lukijan mieleen, yhdistyy oikeaan brändiin ja vaikuttaa aikanaan ostopäätökseen.

Sosiaalista mediaa ja tilastotiedettä?

Toimivan sosiaalisen median viestin kriteereitä voi hakea myös toisesta näkökulmasta, tilastotieteellisesti. Fast Company listasi seitsemän ominaisuutta, jotka korreloivat viestin leviämiseen Facebookissa. Lista perustuu 12 000 sosiaalisen median viestin ja niiden leviämisen analyysiin. Seuraavilla ohjeilla viestin saa siis leviämään Facebookissa käyttäjältä toiselle muita tehokkaammin – ainakin Yhdysvalloissa:

1. Puhu seksistä

Jos viesti koskee seksiä, se leviää Facebookissa noin 90% todennäköisemmin kuin keskivertoviesti. Seksin lisäksi viestin positiivisuus ja opettavaisuus toimivat myös. Negatiivinen sisältö viestissä pudottaa leviämistodennäköisyyttä yli 10%:lla.

2. Ratkaise uutismysteeri

Jos sana ”Facebook” sivuutetaan, yksittäisistä sanoista Facebook-leviämistä edistää parhaiten sana “why”. Ajankohtaiset tai muuten relevantit mysteerit ja niiden ratkaisut saavat ihmisiä jakamaan viestiä jopa enemmän kuin seksi viestin sisältönä.

3. Älä käytä nörttikieltä

Perinteisesti digitaalinen sosiaalinen media on ollut nörttien valtakuntaa. Mutta Facebook kuuluu valtavirtaan. Nörttisanasto, kuten “apps”, “game”, “twitter”, “iphone” Ja “google” ehkäisevät viestin leviämistä Facebookissa.

4. Yksinkertaista, älä maalaile

Verbit viestisä lisäävät linkittämisen todennäköisyyttä. Adjektiivit ja adverbit vähentävät. Sosiaalinen media ei siis pakene mainonnan lakeja. Iskevä ja helposti ymmärrettävä teksti toimii sosiaalisessa mediassakin.

5. Käytä numeroita

Jos viestissä on numeroita, se leviää 1,25% keskivertoa todennäköisemmin. Jos ei ole, 0,7% keskivertoa vähemmän todennäköisesti.

6. Käytä videota

Sana video lisää viestin leviämisen todennäköisyyttä miltei 30% ja sen puuttuminen vähentää leviämistä saman verran.

7. Postaa viikonloppuna

Koska puolet amerikkalaisista työpaikoista estää Facebookiin pääsyn koneiltaan, kirjoitukset leviävät tehokkaammin lauantaina ja sunnuntaina kuin arkipäivisin.

Vappuheila kainaloon ja sosiaalisoimaan mars!

Antti Kääriäinen, Markkinointikonsultti

Vasemmistoliitto lanseerasi keskiviikkona 28. huhtikuuta uuden pääviestin, joka on suunniteltu yhteistyössä markkinointitoimisto TBWA\Northin° kanssa. Yhteistyössä uudistettiin myös 20 vuotta täyttävän Vasemmistoliiton visuaalinen ilme.

Yhteistyö Vasemmistoliiton ja Northin välillä aloitettiin tammikuussa 2010 ja sen tavoitteena oli tehdä Vasemmistoliiton sanomasta mahdollisimman selkeä.

- Olemme tukeneet Vasemmistoliittoa puolueen viestien kiteyttämisessä ja visuaalisen ilmeen päivityksessä. Sisältö tulee tietysti Vasemmistoliitolta, mutta olemme yhteistyössä kehittäneet uudenlaisen tavan kertoa asiasta, kertoo asiakkuusjohtaja Reino Tikkanen Northista.

- Voidaan sanoa, että 20 vuotta täyttävä Vasemmistoliitto on aikuistunut. Nyt on aika tulla ulos kaapista ja näyttää myös ulospäin se, miltä sisällä tuntuu, kertoo puoluesihteeri Sirpa Puhakka.

Vasemmistoliitolle tärkeitä asioita ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, toisen kunnioittaminen ja heikommista välittäminen. Poliittisesta tavoiteohjelmasta vuosille 2010-2015 päätetään puoluekokouksessa Jyväskylässä 18.-20. kesäkuuta.

Vasemmistoliitolla on 17 kansanedustajaa ja vuoden 2007 eduskuntavaaleissa puolue sai 8,8 prosentin kannatuksen. Yhteistyö on osa puolueen valmistautumista vuoden 2011 eduskuntavaaleihin.

Vasemmistoliiton uuteen visuaaliseen ilmeeseen voi tutustua täällä.

Lisätiedot:

Puoluesihteeri Sirpa Puhakka

Vasemmistoliitto

Puh.045-773 13 000, sähköposti:  sirpa.puhakka@vasemmistoliitto.fi

www.vasemmisto.fi

ja

Asiakkuusjohtaja Reino Tikkanen

Markkinointitoimisto TBWA\North°

Puh. 040-505 73 707, sähköposti:  reino.tikkanen@north.fi

www.north.fi

Olemme tehneet kovasti töitä. Töitä asiakkaidemme ja itsemme kanssa. Emme ole missään nimessä valmiita. Mutta laskevassa markkinassa +17.7% kasvu ei synny sattumalta. Se vaatii ajattelua ja kovaa työtä.

Markkinassa on selvästi tilaa toimistolle, joka elää muita lähemmin asiakkaan arjessa, kytkee viestinnän ja myynnin markkinoinnin kylkeen, ymmärtää digitaalisen mahdollisuudet ja kykenee strategisiin oivalluksiin
niin johdon sparrauksessa kuin inspiroivassa markkinointiviestinnässä.

Läpinäkyvyys, kustannustehokkuus, tuloksellisuus ja joustavuus ovat monille kirosanoja, mutta niiden kautta tässä maailmassa luodaan luottamus, jota asiakkaamme ovat viime vuonnakin tukeneet omalla rahallaan miljoonien eurojen arvosta.

B2B -markkinan elpyminen, palveluliiketoimintaan fokusoituminen, ulkoistamistrendin jatkuminen, markkinoinnin tuotantomallien uudelleenjärjestely, sosiaalisen median hyödyntäminen ovat avainasioita
asiakkaillemme 2010. Kuulostaako tutulle. Niin, toimistommehan on rakennettu näiden ympärille ja niiden kautta rakennamme menestyksekkäitä vuosia jatkossakin.

Kiitos asiakkaille, kiitos omalle porukalle, kiitos kumppaneille. Tästä on hyvä jatkaa.

Great service guaranteed

Kustannusjohtajuus on jo pitkään ollut vaikea kilpailustrategia. Kiinalaisyrityksetkin kärsivät pian vietnamilmiöstä. Ratkaisutoimittajiksi haluavat kaikki. Olisiko vanhasta kunnon palvelusta kestävän kilpailuedun lähteeksi? Voisiko markkinointi olla tuotteeseen tai palvelukonseptiin liitettyä lisäarvopalvelua?

Kampanjasta käsitetteeksi

Parhaimmillaan näin on. Ajatellaan vaikka rengasvalmistajaa nimeltään Michelin. Vuonna 1900 se alkoi julkaista ilmaista luetteloa autoilijalle tärkeistä palveluista. Olihan autoilijan onni lähellä rengasvalmistajan sydäntä. Kirjasessa oli renkaanvaihtoa, bensa-asemaa sekä ravintoloita. Ranskassa kun oltiin, jaettiin ravintolat niihin, joihin matkamiehien kannattaa ylipäätään pysähtyä sekä niihin, joiden takia kannattaa valita kiertotie ja olipa mukana niitäkin, jotka ansaitsevat ihan oman matkan. Markkinointikampanjana syntyneestä oppaasta on sittemmin tullut kulinaristien globaalisti tunnustettu käsikirja. Jokainen matkailija osaa arvostaa sen vinkkejä ja ravintola kuin ravintola on valmis liimaamaan brändin lätkän oveensa. Michelinille oli syntynyt oma palvelu ja kahdehdittu oma media.

Auta miestä mäessä

Moni brändi tuskailee digitaalisen jalanjälkensä kanssa. Huoli on, että tiedon valtatielle eksyy ja nettiin sotkeutuu. TV-kanavia kun on vain pari, mutta saitteja miljardeja. Ja nyt vielä kuluttajat itse siellä yritysten seassa luomassa omia sisältöjään! Mutta ei se niin vaikeaa ole. Esimerkiksi Valio on löytänyt tavan, jolla äänensä saa kuuluville. Asiakkaalla on päivittäin aito tarve: hän miettii, mitä sitä tänään söisi. Valio halusi auttaa asiakastaan ja on tehnyt jo vuosia järjestelmällistä työtä rakentaen mittavaa ilmaista reseptipalvelua, ja kas, Valio on yksi digimaailman näkyvimpiä suomalaisbrändejä.

Mitähän muita huolia, kiinnostuksen kohteita tai tarpeita kuluttajalla on? Missä ja milloin markkinointimme voisi olla avuksi eli muuttua palveluksi? Voisiko sähköyhtiö auttaa energian kulutuksen seurannassa ja säästämisessä? Kiinnostaisiko urheilubrändin tarjoama virtuaalivalmentaja ja treeniohjelma? Eikö matkanjärjestäjä voisi julkaista sanakirjaa tai järjestää ilmaisia kielikursseja? Jos oma näkemys kaipaa vahvistusta, voi asiakkaalta itseltään kysyä, mitä hän elämältään haluaa: The world’s most popular goals ja sitten miettiä voisiko brändimme olla avuksi. Mahdollisuudet ovat loputtomat, työkalut lähes ilmaisia ja yleisö erittäin valmista osallistumaan – ja ostamaan.

North° miettii päivittäin miten markkinointi olisi tehokkaampaa ja toisi vastaanottajalleen aitoa hyötyä.

En viittaa nyt erääseen suureen urheilubrändiin. Kyseessä on kaikkia brändejä ja koko ihmiselämää koskeva yleisohje: älä väitä, vaan toimi. Klassinen kysymyshän kuuluu: Jos haluat antaa itsestäsi hauskan kuvan, niin kerrotko että “mä olen muuten tosi hauska tyyppi” vai kerrotko vitsin, joka naurattaa?

Sama pätee kaikessa yksinkertaisuudessaan vihreyteen ja muuhunkin vastuullisuuteen. Kyse on pienistä, luonnollisista asioista. Joka päivä.

Aito vihreys lähtee itsestä. Vihreän omantunnon voi yrittää ostaa, vaikka lähellä tuotetun tomaatin nimissä. Hukkaan menee kaunis ajatus, jos ruokatähteitä ei kuitenkaan lajitella asianmukaisesti. Energialampun hankkiminen ei valitettavasti pelasta tulevaisuutta, jos valot palavat 24/7 ja sähkö on tuotettu ympäristöä rasittaen. Yksinkertainen muistisääntö vihreämpään elämäntapaan: kierrätä ja lajittele sekä vähennä siellä missä se on mahdollista ja järkevää.

TBWA\Helsinki kuuluu WWF Suomen Green Office ympäristöohjelmaan. Emme väitä olevamme täysin vihreitä, mutta kannamme vastuun ja teemme parhaamme yhteisen päämäärän eteen. Käytännössä tämä tarkoittaa juuri niitä pieniä tarkasti mietittyjä päivittäisiä tekoja, jotka ovat vuositasolla mitattuna merkittäviä.

Terhon nopeat vinkit työyhteisöille:

• Luopukaa kertakäyttöastioista (kahvikin maistuu paremmalta posliinikupista kuin pahvisesta)
• Tulostakaa kaksipuolisesti ja arkistoikaa sähköisesti (2-puolinen tulostaminen oletusasetukseksi ja mappeja ei kukaan kaipaa)
• Ajastakaa valaistus ja sitouttakaa työyhteisö sekä laitteiden että valaisimien sulkemiseen (tietokoneiden ja näyttöjen energia-asetukset keskitetysti koko henkilöstölle)
• Vähentäkää lentomatkustamista (videokonferenssit ovat tehokkaampia ja vähentävät työstressiä)
• Tehkää lajittelusta ja kierrätyksestä yksinkertaista
• Kilpailkaa uusien vihreiden ja arkea parantavien ideoiden luomisessa!

Tästä se lähtee.

Terho Tirkkonen (& North° Green Office tiimi)

Project Manager

North°

Lähes kaikki suomalaiset yritykset ovat väistämättömän muutoksen edessä. Taantuma, globalisaatio ja digitalisoituminen ovat pakottaneet johdon miettimään liiketoimintaa uudella tavalla. Seuraavina vuosina johdon roolina on kehittää rohkeasti uudenlaisia liiketoimintamalleja yrityksille, kun vanhat temput eivät enää ole tarpeeksi tehokkaita.

Markkinoinnin, johtamisen ja strategian välinen toimiva yhteys on välttämätöntä menestyvässä yrityksessä. Yritys ilman selkeää strategiaa ei kiinnosta sen enempää kuluttajia kuin potentiaalisia työntekijöitäkään. Strategia on sekä julkisella puolella että yritysmaailmassa koko toiminnan johtava ajatus, ei yksittäisiä aktiviteetteja.

Juuri julkaisemamme tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista ei ole sisäistänyt työpaikkansa strategiaa, eli he työskentelevät vajaateholla päivittäin. Johtamisviestinnälle olisi siis nyt tilausta.

Vuorineuvos Kari Neilimon mukaan olemme siirtyneet järkiperäisestä strategia-ajattelusta postmoderniin maailmaan, jossa strategiatyössä on pakko ottaa huomioon ennen pehmeinä nähdyt arvot.

Vastuullisuus on yritysmaailmassa kestävä trendi ja yritysten on huomioitava tämä toiminnassaan. Yritykset ja niiden asiakkaat täytyy ymmärtää yksilöinä, jotka ovat entistä valveutuneempia ja entistä aktiivisemmin äänessä. Yritysbrändien lisäksi myös henkilöbrändien merkitys kasvaa.

Sanaan strategia liitetään usein mielikuva vaikeaselkoisesta jargonista ja pilvilinnojen maalailusta, vaikka todellisuudessa hyvän strategian täytyy olla niin ytimekäs että jokainen työntekijä sisäistää sen helposti.

Mistä strategiatyön voisi sitten aloittaa? Ensimmäiseksi voi käydä kysymässä työkavereilta työpaikan strategiaa. Jos vastaus viipyy tai sitä ei tule ollenkaan, suosittelemme pikaista paneutumista aiheeseen – yrityksenne menestyksen vuoksi.

alkaa kohdasta 3min 45s

Puolet suomalaisista työskentelee yrityksissä tai yhteisöissä, joissa ei ole työntekijöiden mielestä selkeää strategian avulla määriteltyä päämäärää työlle. Strategian sisäistäminen on tärkeää, sillä päämäärän ymmärtäneet työntekijät ovat keskimääräistä tyytyväisempiä työhönsä.

Taloustutkimus selvitti markkinointitoimisto Northin toimeksiannosta työnantajan strategian omaksumista työntekijöiden keskuudessa.

- Henkilöstö tuntee työpaikkansa strategian vain pintapuolisesti, vaikka strategian omaksuminen on menestyksekkään liiketoiminnan elinehto. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että strategian ymmärtäminen ja työtyytyväisyys kulkevat käsi kädessä. Työtyytyväisyys parantaa taas osaltaan työtuloksia, kertoo strategiajohtaja Veli-Pekka Ääri markkinointitoimisto Northista.

Strategiasta kertominen koetaan vaikeaksi

Tutkimuksen mukaan 53 prosenttia työntekijöistä, eli 1,3 miljoonaa suomalaista, ei näe yhteyttä työnantajansa strategian ja oman käytännön toiminnan välillä. Työpaikkansa strategian sanoi tuntevansa suurin osa (71%) tutkimukseen vastanneista. Kaksi kolmannesta (68 %) kuitenkin kertoi, ettei strategiasta ole olemassa ytimekästä kiteytystä.

Tutkimukseen vastanneista joka viides (19 %) ilmoitti, ettei pysty edes kertomaan työnantajansa strategiaa. Yrittäjistä ja johtavassa asemassa olevista tätä mieltä oli kahdeksan prosenttia.

- Yrityksen tehokas strategiaviestintä on elinehto taloudellisesta taantumasta noustaessa. Epäselvästi viestivä yritys ei houkuttele asiakkaita eikä työntekijöitä ja itse asiassa se on samassa tilanteessa kuin yritys ilman visiota ja strategiaa, toteaa toimitusjohtaja Sami Tikkanen markkinointitoimisto Northista.

Henkilöistä, jotka kertoivat tuntevansa  työnantajan strategian, vain 7 prosenttia piti sen toteuttamista erittäin helppona.

Tutkimuksen taustatiedot:

Markkinointitoimisto North ja Taloustutkimus toteuttivat helmi-maaliskuussa tutkimuksen, jossa selvitettiin miten organisaatioiden johto on menestynyt strategian laatimisessa ja sen läpiviennissä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 1542 työntekijää, jotka olivat iältään 21-69 -vuotiaita.

Tutkimuksen kiintiöt

Tutkimus kiintiöitiin yrityskokoluokittain niin, että suuremmissa yrityksissä työskenteleviä tuli otokseen suhteellisesti enemmän kuin pienemmissä yrityksissä työskenteleviä. Tutkimuksen virhemarginaali esim. yli 500 henkilön organisaatioissa työskentelevien parissa on +/- 3,7.

Lisätiedot:

Sami Tikkanen, toimitusjohtaja markkinointitoimisto North

P. 040-581 1124, sami.tikkanen[at]north.fi

Veli-Pekka Ääri, strategiajohtaja markkinointitoimisto North

P. 0500-523 162, veli-pekka.aari[at]north.fi

Tutkimustulokset.pdf

Brändillä johtaminen- Veli-Pekka Ääri.pdf

TBWA\North° Oy on markkinointitoimisto, joka tarjoaa asiakkailleen markkinoinnin, viestinnän ja myynnin palvelukonsepteja. Missiomme on tehdä asiakkaistamme entistä tehokkaampia markkinoijia. Uskomme muutoksien tapahtuvan arjen kautta, siksi neljännes osaajistamme työskentelee asiakkaidemme organisaatioiden osana. North°in asiakkaita ovat mm. Nissan, Nordea, Tieto, Cleantech/Finpro, TeliaSonera, Rautaruukki, Nokia Siemens Networks, Lindström, Outokumpu, Mars Finland, MetsäTissue ja Nokia.

Taloustutkimus Oy on Suomen toiseksi suurin vuonna 1971 perustettu markkinatutkimusyritys. Autamme asiakkaitamme parempiin tuloksiin tutkimustiedolla, joka tukee päätöksentekoa ja mahdollistaa sen toteutuksen arvioinnin. Toimintaa Taloustutkimuksella on Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Käytössä on kaikki tutkimusmenetelmät Internet-paneelista henkilökohtaisiin haastatteluihin

Taloustutkimuksella on vuosittain lähes tuhat toimeksiantajaa ja se palvelee niin B2B- kuin B2C-yrityksiä samoin kuin mediasektoria ja julkishallintoa. Taloustutkimukselle on myönnetty kansainvälinen markkinatutkimusalan laatustandardi ISO 20252.

Selvitimme, miten kirkkaana suomalaiset näkevät työnantajansa strategian.
Tulos: 53 prosenttia työllisistä eli 1,3 miljoonaa suomalaista ei näe
yhteyttä työnantajansa strategian ja käytännön toiminnan välillä.

Tutkimustulosten* lisäksi kerromme, kuinka paljon ja millä tavalla
strategian ymmärtäminen vaikuttaa siihen, että liiketoiminta muuttuu strategian mukaiseksi.

Kaikki yritykset voivat laatia voittavan strategian. Vain menestyvät
yritykset vievät sen käytäntöön. Johtajan keskeinen tehtävä on toteuttaa
strategia. Miten? Johtamalla paljon ja johtamalla hyvin.

Management by perkele ei selvästikään riitä. Nyt tarvitaan leadershippiä ja
paljon! Kuinka paljon ja minkälaista? Kuulet siitä lisää seminaarissamme.

–

*Yli 1500 vastaajaa, tutkimuksen toteutti Taloustutkimus.

Tapahtumapaikka ja -aika:

Ravintola Pörssi, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki
Keskiviikko 24.3. klo 08:00-11:00

Ohjelma:

08:00 Aamiainen ja ilmoittautuminen
08:40 Tilaisuuden avaus, toimistusjohtaja Sami Tikkanen, TBWA\North°
08:45 Keynote: Vuorineuvos ja Taloustieteiden tohtori Kari Neilimo
09:15 Tulosten julkistus, tutkimusjohtaja Pasi Huovinen, Taloustutkimus Oy
10:15 Brändillä johtaminen, strategiajohtaja Veli-Pekka Ääri, TBWA\North°
10:45 Keskustelu ja yhteenveto
11:00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden isäntinä toimivat TBWA\North°  ja Taloustutkimus Oy.

Ilmoittaudu tilaisuuteen heti, sillä paikkoja on rajoitetusti.

RSVP 19.3.2010 mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen:
Piia Hyyryläinen 044-9066676, piia.hyyrylainen@north.fi

Vain muutos on varmaa – ja vauhti kiihtyy koko ajan. Moderni markkinoija toki tuntee 2010-luvun mediakentän ja tietää hyvin, miten yleisön käyttäytyminen on viime vuosina muuttunut. Sosiaalisen median sovellukset, pelaaminen ja kuluttajalähtöinen sisällöntuotanto ovat kaikkien huulilla, mutta muistatko kuinka äskettäin ne oikeastaan tulivat?

Trendwatching.com:in viimeisimmässä Trend Briefingissä on hyvä muistutus mediakentän muutosnopeudesta. Uskomattoman paljon on taas tapahtunut kuudessa vuodessa. Ja kahdessa:

On mahdotonta varmasti ennustaa, mikä on se seuraava Iso Juttu, mutta markkinoijan ei ole syytä mennä paniikkiin uusien kanavien äärellä. Silmät ja korvat kannattaa pitää auki, sillä kyse on kuitenkin enemmän mahdollisuuksista kuin uhista. Ennakkoluulottomasti tutustuen ja kiinnostavia juttuja kokeillen on mahdollista olla ensimmäisten joukossa oppimassa jostakin, joka vielä nyt lymyilee marginaalissa, mutta saattaa jo huomenna muuttaa koko busineksen logiikan.

North° ja DIEGO\ auttavat mielellään yrityksiä hyödyntämään internetin ihmemaata entistä tehokkaammin.

Kun elokuvateattereissakin pyörii ympäristökatastrofeilla ratsastavia megahittejä, ei ole ihme, että yhä useampi yritys havahtuu korostamaan markkinointiviestinnässään vastuullisuutta. Ilkeä sanamuoto harhaanjohtavalle ympäristöviestinnälle on viherpesu (greenwashing). Kuinka  välttää leimautuminen viherpesuriksi?

Vihreään markkinointiin erikoistunut yhdysvaltalainen TerraChoice toteutti pari vuotta sitten edelleen ajankohtaisen tutkimuksen nimeltä “The Six Sins of Greenwashing”, jossa käytiin läpi yli 1000 tuotetta USAn markkinoilla. Tiukassa seulassa vain yksi tuote selvisi täysin puhtain paperein. Muut syyllistyivät TerraChoicen määrittelemiin kuuteen viestintäsyntiin. Karkeasti syntiset voitiin jakaa näin:

1.Yhden asian evankelistat (57%): Yhden asian evankelistat keskittyvät toitottamaan yhtä aihetta, eivätkä käsittele ympäristöasioita kokonaisuutena. Esimerkiksi kopiopaperin kloriittivapaa vaalennustapa ei paljoa lämmitä, jos tehtaan päästöt muuten ovat mittavat.
2. Todisteiden unohtelijat (26%): selkeät luvut, faktat tai kolmannen osapuolen sertifioinnit puuttuvat. Esimerkiksi ympäristöystävällisen energialampun valmistaja ei tarjoa kättä pidempää väitteelleen.
3. Hähmäilijät (11%): korulauseiden taakse piiloutuvat yritykset esittävät väitteitä, jotka ovat niin laveita, ettei niitä kertakaikkiaan voi ymmärtää. Hähmäilijä saattaa puhua “All Natural”-mainoslauseella, mutta unohtaa, että vaikkapa arsenikki on peräisin luonnosta.
4. Hauki-on-kala höpöttäjät (4%): nämä yritykset nostavat esiin asioita, jotka ovat tosia, mutta täysin irrelevantteja. Esimerkiksi kasvihuoneilmiötä voimistavien CFC-yhdisteiden käyttöä on rajoitettu lain voimin jo 30 vuotta, mutta edelleen jotkut yritykset käyttävät “CFC vapaa”-lauseita markkinoinnissaan.
5. Pienemmät pahikset (1%): jotkut yritykset mainostavat olevansa kahdesta pahasta pienempi, eli jos hyönteismyrkkyä on pakko käyttää tai tupakkaa on pakko polttaa, käytä edes luomua. Näin kuluttajalle annetaan tarpeeton synninpäästö: esimerkiksi nurmikon hoitoon ei läheskään aina tarvita minkäänlaista hyönteismyrkkyä.
6. Narraajat (< 1%): Totta se on, yritysten joukosta löytyi jekuttajia, jotka joko tietoisesti tai tiedostamattaan syöttivät kuluttajille puhdasta pajunköyttä. On melko noloa jäädä kiinni väitteestä, jonka mukaan pakkaus on kierrätyspaperia, jos se todellisuudessa on muovia.

Miten nämä synnit sitten voisi välttää?

• Ole rehellinen
• Puhu ihmisille ihmisten kielellä
• Käsittele tuotteen/palvelun koko elinkaarta, mutta muista tiivis ilmaisu
• Älä väitä olevasi täydellinen, sillä kukaan ei ole
• Kommunikoi edistymisestä, esimerkiksi tilanne nyt verrattuna tilanteeseen vuosi sitten
• Älä ympäristöasioissakaan kirjoita mitään, mitä et itse ymmärrä, muuten olet vaarassa liittyä Hähmäilijöihin
• Älä toista sitä, mitä kaikki muutkin sanovat, vaan löydä oma vastuullisuusviestisi

North° on suunnitellut vastuullisuusaiheista viestintää mm. Vattenfallille, Lindströmille, Metsä Tissuelle, Canonille ja Outokummulle.

Markkinat ovat selvästi piristymään päin, sen ensimmäisiä merkkejä huomaamme jo lievästi kuumentuneessa asuntokaupassa. Ostajia tuntuu olevan enemmän kuin tarjolla olevia asuntoja. Välittäjät tappelevat samoista kohteista ja jopa omien yritysten sisällä.

Missä on myyjän ja asuntoja välittävien yritysten moraali? Entäpä kuka huolehtii potentiaalisista asunnon halukkaista? Kuka turvaa mahdollisille ostajille sen parhaan mahdollisen palvelun, niin että se on vastuullista ja läpinäkyvää? Romuttaako villiintynyt asuntokauppa kiinteistövälityksen maineen ja miten sen voisi pelastaa?

Monissa yrityksissä mainetta rakennetaan pitkäjänteisesti ja hartaasti. Maine on eri sidosryhmien tekemä arviointi, joka perustuu henkilökohtaisiin kokemuksiin tai mielikuviin. Maineen lunastaminen voi kestää kymmeniä vuosia ellei jopa kauemminkin. Siihen käytetty aika ja vaiva on erittäin kallista, joten maineen menettäminen voi hetkessä tuhota pitkänkin ja kunniahimoisen taustatyön, jota ollaan rakennettu yrityksissä monessakin eri sukupolvessa.

Maineen eri osa-alueita, joita yritysten pitäisi erityisesti vaalia ovat yrityskulttuuri ja johtaminen, vastuullisuus, tuotteet/palvelut, menestyminen, muutos- ja kehityskykyisyys sekä suurelle yleisölle syntynyt julkinen kuva. Jokainen näistä osatekijöistä on tärkeä, johon pitäisi panostaa jokaisessa arjen eri tilanteissa.

Näinä päivinä kuluttajat ovat entistäkin valveutuneempia ja odottavat yrityksiltä entistäkin enemmän vastuullista toimintaa. Tekijöitä, joita he arvostavat ovat rehellisyys, läpinäkyvä toiminta ja aito asiakaslähtöisyys – noussevat aivan eri kontekstiin kuin vielä parikymmentä vuotta sitten.

Näihin haasteisiin yritysten on vastattava, jotta voivat pitää eri sidosryhmät tyytyväisinä ja panostaa maineensa vaalimiseen erityisellä herkkyyydellä.

Apple teki sen jälleen. Uuden miniläppärin – iPadin – lanseeraus on mediatapaus ympäri maailman. Jälleen kerran “omenafirman uusin” huomataan kaiken kilpailun ja hälyn keskellä. Tällä kertaa jännitystä lisää se, että Apple ilmoittaa rakentavansa uuden kategorian älypuhelinten ja laptop:ien väliin. Ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin siinä Apple myös onnistuu – ja pakottaa kilpailijat peräänsä.

Steve heittäytyy

Hienoa. En voi kuin ihailla tapaa, jolla Apple myllyttää. Steve Jobs, joka muuten kuulemma harjoittelee näitä lanseerausesiintymisiään jopa satoja tunteja, heittäytyy taas henkilökohtaisesti peliin ja esiintyy lanseerauksen kärjessä, välittäen yhtä selkeää viestiä: iPad on tehty ennen kaikkea netin selailuun ja tekee siitä “uskomattoman elämyksen”. Fokus on siis kirkas ja viesti selkeä. Teknologiafriikit, appleuskovaiset ja eri mediat ympäri maailman referoivat yrityksen virallisia tiedotteita sekä testaavat itse parhaillaan laitetta kuumeisesti voidakseen antaa oman lausuntonsa ensimmäisten joukossa. Osoittaakseen olevansa ajan tasalla.

Hillittyä ja tyylikästä

Itse lanseerausmainonta on jälleen hillityn tyylikästä ja jotenkin rauhoittavaa. Muiden teknologiatalojen tyrkyttäessä uutuuksiensa speksejä jargonilla, jota ei kauaa edes halua ymmärtää, Apple viestii tyylillä. Sen kommunikaatiossa uutuustuote on kaikessa kauneudessaan samalla kertaa sekä hohtava sankari, että helposti lähestyttävä ystävä. Apple tarjoilee meille etiäisen tulevaisuudesta, jossa kaikilla pitää olla iPad.

2010 aloittaa luovuuden vuosikymmenen. Globaaleja haasteita ei nimittäin ratkota vanhoista juoksuhaudoista. Ei bisneksessä, ei tieteissä, eikä politiikassa. Varsinkin meillä näissä nk. jälkiteollisissa länsimaissa on mietinnän paikka: miten nykyinen – tai vieläkin korkeampi – elintaso ylläpidetään vastuullisesti ja kestävästi? Ennakkoluulotonta ongelmanratkaisukykyä, siis luovuutta, tullaan tarvitsemaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja kaikissa organisaatioissa. Yhtälailla yksityisissä kuin julkisissakin yhteisöissä tarvitaan koko ajan enemmän ja parempia ideoita!

1:99

Miten luovia ratkaisuja sitten syntyy? Tekniikoita ja oppaita on erilaisia, mutta yhdistäviäkin tekijöitä löytyy. Tarvitaan tiettyä turvallisuutta ja vapautta, jotta yksilö tai yhteisö uskaltautuu luovaksi. Hierarkiat ja auktoriteetit taas tunnetusti rajoittavat luovuutta. Mutta ei luovuus silti mitään villiä kaaosta ole, vaan lähes kaikki ammatti-luovat korostavat kovan työn merkitystä. Tuttu sanonta kuuluu, että luovuudesta 1% on inspiraatiota ja loput 99% perspiraatiota.

Luova kulttuuri

Luovassa ideoinnissa on kyse määrästä. Puhtaasti siitä, että kun suoltaa satapäin ajatuksia, niin joukkoon eksyy väkisinkin myös helmiä. Organisaation luovuutta, hyvää ideointiympäristöä ja -kulttuuria voi kehittää vaikka seuraavat ohjeet muistaen. Lista on koottu omista ja muiden ajatuksista:

1. Muista, että kukaan ei ole ainoa tai paras ideoiden lähde. Tämä unohtuu usein stara-keskeisessä tai kovin hierarkisessa yrityskulttuurissa.
2. “Huippu tyyppi” on sellainen, joka edesauttaa muita ideoimaan ja menestymään. Ei siis se, joka on eniten äänessä tai ideoi itse eniten.
3. Rakasta monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta. Se nyt on vaan niin, että erilaisilta ihmisiltä tulee erilaisia ideoita.
4. Muista luovan työn eri vaiheet, inspiraatio ja perspiraatio. Toinen ei toimi ilman toista. Ideat pitää viimeistellä ja viedä maaliin. Se vaatii kovaa työtä ja itsekuria.
5. Arvosta epäonnistumisia ja opi niistä. Joka väittää olleensa aina oikeassa joko valehtelee tai ei ole ikinä ideoinut mitään.
6. Haasta itsesi ja ole nöyrä. Loistokas historia on pahinta myrkkyä uusille luoville ideoille. Jokainen päivä nimittäin alkaa nollasta.
7. Ole avoin, siis todella avoin. Moni luova ajatus tuntuu aluksi täysin mahdottomalta, hullulta, jopa turhalta. Niinpä ne vaativat työtä ja aikaa, katso kohta 4.
8. Kopioi ja kehitä. Toisten luovuuden ja hyvien ideoiden tunnistamisessa ja hyödyntämisessä ei ole mitään pahaa. Muista kuitenkin soveltaa ja kehittää. Ja kiittää alkuperäisen idean isää.

Vanha hokema toteaa, että tieto lisää tuskaa. Suomessa on BKT:n näkökulmasta vaurauden kissanpäivät, mutta onnellisuusindeksillä mitatessa meillä menee entistä huonommin. Mistä on kyse? Enemmän ei olekaan enemmän vaan meillä kaikilla (sekä y-tunnuksilla että hetuilla) on kaipuu vähempään. On syntymässä tietoyhteiskunnan krapulasta nouseva ymmärryksen ja tietoisuuden renesanssi. Trendejä, joista on tulossa megatrendejä, ovat kaiken “downsaisaaminen” ja hidastaminen. Prosessoritehot ovat tuplautuneet Mooren lain tahdissa mutta meidän oman henkilökohtaisen käyttöliittymämme evoluutio on hitaampaa. Entistä useammin toivomme: please, vähemmän ja selkeämmin.

Johdon pitää kiteyttää

Johtaminen ja viestintä ovat tämän trendin keskiössä. Emme halua enää monisivuisia strategiapamflettejä – vaan toivomme, että johto kiteyttää yrityksen päämäärän muutamaan inspiroivaan lauseeseen. Lauseisiin, jotka on helppo kertoa kotona puolisolle. Ympyrä on sulkeutumassa Guttenbergin ajoista. Ennen viestintäteknologian kehittymistä tieto, uutiset, johtaminen ja kasvattimen hoituivat saduilla ja tarinoilla. Johtaminen on viestintää ja siinä pätee vanha lainalaisuus: “Tee ensin vaikutus, niin pystyt vaikuttamaan”. Karismaksikin tuota kutsutaan. Siirrymme takaisin tarinoilla johtamiseen. Jos viiskytluvulla syntynyttä tuotantotalouden DI:tä ujostuttaa tarinoilla johtaminen, niin aina sitä voi kutsua sosiaaliseksistimuloinniksi. Katu-uskottavuus ei silloin kärsi. Ja muistakaa aikojen alusta toiminut perusfakta. Tärkeintä ei ole lukuisat vastaukset vaan oivaltavat kysymykset. Perheelliset: Ottakaa tässä mallia leikki-ikäisiltä muksuiltanne!

Testaa itse

Kiteyttämisen ja kirkastamisen pakko ei ole vain joku markkinoinnin tai sosiaalisen median erityispiirre. Koko maailma, teknologioista riippumatta, on yksi sosiaalinen media. Ihminen kun sattuu olemaan laumaeläin. Aina kannattaa siis testata oma viestinsä kysymällä ensin rehellisesti itseltään: Kuuntelisinko itse tätä? Kiinnostuisinko? Ymmärtäisinkö?

Oivaltavaa uutta vuosikymmentä kaikille.

Näin joulun alla varsinkin kannattaa olla kiltti. Lapset tietävät tämän ja ovat imagomainonnan ammattilaisia. Jo tarhaikäiset osaavat rakentaa itsestään jouluksi oikeanlaista mielikuvaa, yleensä ainakin joulukalenterin ykkösluukun avaamisen jälkeen. Suklaanappi suussa muistuttaa tehokkaasti onnistuneen aattoillan vaatimuksista: on oltava äidin top-of-mindissa ja preferenssiryhmässä ainakin seuraavat neljä viikkoa! Sitten joulupäivänä, kun viimeisetkin isovanhempien lahjat on jaettu ja sokerihumala saavutettu, voi taas alkaa hivuttaa pikkuveljeä vanhaan malliin. Arki alkaa.

Samaa kokeiltiin joskus yrityksissäkin. Kampanjajaksoissa ja sesonkiaikoina yritettiin käyttäytyä, rakentaa haluttua mielikuvaa ja viestiä sitä oikeaa viestiä. Muuten oltiin kuin ellun kanat… tai keskityttiin siihen “oikeaan bisnekseen”. Eihän sitä nyt koko ajan voi. Eikä ehdi. Eikä ole budjettia. Toimiko? Ehkä eilispäivän asiakas oli herkkäuskoisempi kuin äidit.

Onneksi tiedämme nykyään paremmin. Koko yritys markkinoi kaiken aikaa. Muistamme, että joulu ei ole vain kerran vuodessa, vaan brändien kiltteys mitataan päivittäin. Asiakkaamme miettivät joka hetki automaattisesti ja alitajuisesti, onko tämä brändi rahojeni arvoinen – ja palkitsevat sen joka tuntuu hyvältä. Innostutaan siis ilmastoasioista, fiksataan finanssimarkkinat, siistitään sikalat ja koulutetaan kiesit! Se kannattaa.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!

Mainonnasta markkinointiin

Kantasana markkinoinnille on market making – markkinan luominen. Ikävän monessa yrityksessä markkinointi on edelleen synonyymi mainonnalle tai kenties mainoskasseille ja yrityksen logoa kantaville golfpalloille.

Yrityslahjan ja strategisen toiminnan välillä on iso ero. Strategiseksi markkinoinnin tekee vasta, kun sen tavoitteet johdetaan yrityksen tavoitteista. Strategiseksi sen tekee myös rooli yrityksen toiminnan keskiössä. Pelkkä markkinointiosaston toiminta tähän ei riitä. Mikä voisi olla menestyksen kannalta strategisempaa kuin uuden markkinan luominen ja asiakasymmärryksen kasvattaminen yrityksessä. Markkinointi on täten kaikkien vastuulla yrityksessä, sillä sen tehtävähän on viestiä yrityksen strategia kaikille, myös asiakkaille. Kustannusten johtamisesta kysynnän johtamiseen. Haasteena on suomalainen tuotantotaloudellinen johtamisfilosofia. Yritykset hengittävät sisältä ulos. Toimitusjohtajan lähimmät neuvonantajat ovat tuotanto- ja talousjohtajat. He optimoivat käyttöastetta ja tasetta.

Kysyntä pitää luoda itse

Tulevaisuudessa menestyy ennakoimalla kysyntää, ei lukemalla raportteja menneisyydestä. Ja yhä useammin kysyntä pitää luoda, kun tilaukset eivät putoa postilaatikkoon itsestään. Kuinka moni johtoryhmä voi jättää markkinoinnin pois viikoittaiselta agendalta? Kuluerästä investoinniksi. Äskeittäin julkaistun tutkimuksen mukaan vielä suuressa osassa yrityksiä markkinointi ei ole mukana johtoryhmätyöskentelyssä. Tehokkuusajattelun rinnalle tulee rakentaa malli johtaa yritystä markkinoilta käsin. Merkittävä kysynnän muutos ei ole vain kuluttajamarkkinan ilmiö. Yritysasiakkaiden käyttäytymisessä ja tarpeissa on myös suuria muutoksia. Asiakasvertikaaleja tulee lähestyä niiden kannalta merkityksellisesti.

Tarjooma ja tarina

Markkinoinnin tulee aistia tarpeet ja johtaa yrityksen tarjoama ja niitä siivittävä inspiroiva tarina asiakkaille relevanteilla tavoilla. Yksinkertaista, mutta miksi tässä ei onnistuta: Syitä voidaan tunnistaa ainakin kaksi; Vahvasti konsernivetoinen markkinointi on eriytynyt liiketoimintayksiköiden tarpeista irralliseksi funktioksi. Se nähdään konsernikuluna, ei mahdollisuutena luoda uutta. Toinen ilmeinen syy on innovoinnin näkeminen pelkästään teknologisena kehityshankkeena. Tuotteissa on enemmän ominaisuuksia kuin markkinoinnillisia tarinoita. Hintakilpailukyvystä hintakilpailuetuun!

Hyvin paketoitu myy hyvin

Yhä suurempi osa suomalaisia teollisuusyrityksiä on ison muutoksen edessä. Tuotteista pitäisi syntyä ratkaisuja. Tehtaista palvelukeskuksia. Myyjistä asiantuntijoita. Työnhinnan nousu ja samanaikainen perushyödykkeiden arvonlasku pakottavat meidät eri kohtaan arvoketjussa. Mistä asiakas on jatkossa valmis maksamaan riittävän hinnan? Mikä on kilpailuetumme jatkossa? Markkinoinnille on syntymässä uusi rooli. Pelkän hinnan sijaan sekä rinnalle tulee löytää muita argumentteja, muuten olemme pulassa. Kun maassamme on eniten patentteja per asukas maailmassa, luulisi kaupallisia läpimurtoja olevan tiheässä. Vaan kuinkas on. On selvää, että teknologiavetoinen lähestyminen ei nykyisessä markkinassa riitä. Huonompikin ratkaisu myy, kun se on oikein kohderyhmän silmissä hyvin paketoitu. “Meidän tuote oli oikeasti parempi” ei auta kun kaupat maailmalta jäävät saamatta. Ominaisuus ja hyöty ovat eri arvoisia. Tässä on meidän markkinoinnillinen haasteemme ja samalla suurin mahdollisuus.

Kun katsoo muuten maailman arvokkaimpien brandien listaa, on huomattavaa se, että Top10-listalle on noussut useita B2B-brandejä. Milloinhan sinne saadaan muuten ensimmäinen metsäteollisuuden yritys? Niin, eihän markkinoinnin haaste ole vain metsäteollisuuuden vaan kaikkien tulevaisuuden kilpailukykyisten yritysten. Siis niiden, joissa markkinointi nousee johtamisen välineeksi.

Usein kuulee puhuttavan jatkuvasta, kokonaisvaltaisesta tai silloin tällöin jopa integroidusta markkinointiviestinnästä. Maailma on täynnä malleja, prosesseja ja ismejä. Yhteistä niille on, että kaikkien mielestä oma on paras. Eivät nämä mallit turhia ole, mutta tärkeintä on silti, että uskoo johonkin ja johdonmukaisesti myös toteuttaa sitä. Mallien riski nimittäin on, että prosessin taa piiloudutaan. Eristetään markkinointi myynnistä ja mainonta viestinnästä. Delegoidaan vastuut, ulkoistetaan ja siirretään muiden huoleksi. Asia on kuitenkin niin, että markkinointi on johtamista ja johtaminen markkinointia. Päivittäistä tekemistä ja ajattelua. Tom Peters on onnistunut mielestäni kiteyttämään tämän melko hyvin: ”Branding is not about money. Branding is not about programs. Branding is a state of mind.” Markkinointi todellakin on mielentila.

Johtajuutta, ei OTS:eja

Me North°ssa puhumme brändillä johtamisesta mieluummin kuin brändin johtamisesta. Eli enemmän leadershipiä ja vähemmän managementiä. Brändillä johdetussa yrityksessä markkinointi jalkauttaa strategian, yrityksen missio on selkeänä kaikkien mielissä ja asiakkaatkin ymmärtävät hyödyn, jota heille tarjoillaan. Brändillä johtaminen perustuu kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen, jolloin oleellista on, että toinen osapuoli nähdään aktiivisena yleisönä eikä passiivisena kohderyhmänä. Meillä mitataan mieluummin mitä viestimme sai aikaan, kuin kuinka monta mahdollisuutta yleisöllä oli nähdä se.

Ajattelun edistäjä

Tämä ei ole yrityksen kotisivu. Sellainen kun kiinnostaa kovin harvoja. North°n sivusto on markkinointimielisyyden pää-äänenkannattaja. Kunnianhimoinen tavoitteemme on olla markkinointiajattelun edistäjä suomalaisessa liiketaloudessa ja kulttuurissa. Me emme ehkä yksin voi muuttaa maailmaa, tai edes tätä maata, mutta haluamme olla avoin tiedon ja inspiraation lähde, rakentava keskustelija ja ehkäpä osaltamme myös uuden ajattelun airut. Tervetuloa inspiroitumaan, osallistumaan sekä antamaan palautetta.

Markkinointitoimisto TBWA\North° sai nykyisen muotonsa toukokuussa 2009, kun viestintätoimisto TOPIC, markkinointitoimisto TEQUILA, tuotantoyksikkö PREMEDIA ja markkinoinnin insourcing-toimisto NORTH yhdistyivät yhdeksi kokonaisuudeksi. North° työllistää yli 70 markkinoinnin ammattilaista neljässä maassa. North°in toimitusjohtaja on Sami Tikkanen.